Kolme hyvää syytä käydä San Sebastianissa

Kun miettii kolmea tärkeintä syytä matkustaa San Sebastianiin, tulee väkisinkin mieleen ruoka, ruoka ja ruoka. Hyvä ruoka on Baskimaassa kunnia-asia ja siitä nautitaan täysin rinnoin. Baskit ovat erityisen ylpeitä rikkaasta ja mainiosta ruokakulttuuristaan, eikä syyttä.

1. Euroopan ruokakulttuurin keskus

San Sebastiania pidetään Euroopan ruokakulttuurin keskuksena. Sanotaan, että kaupungissa on väkilukuun suhteutettuna maailman eniten Michelin-tähdillä varustettuja ravintoloita ja muutenkin poikkeuksellisen suuri määrä huippukokkeja. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että aidot juurevat espanjalaiset maut ovat enemmän syy lähteä reissuun kuin Michelin-ravintolat. Mutta nämä ovat toki makuasioita.

Joku menun kymmenestä ruokalajista.

Suunraikastin makujen välillä.

Me vierailimme matkamme aluksi Mirador de Ulia -nimiessä ravintolassa, jolla on yksi Michelin-tähti. Ennakkoon ajateltuna tämän piti olla matkan kohokohta, mutta toisin kävi. Viinit olivat toki loistavia ja palvelu varsin kelvollista, mutta ruoka oli melkoinen pettymys. Valitsimme listalta kymmenen ruokalajin maistelumenun, joka sisälsi muutamia oikein mainioita makuja, mutta vastaavasti muutaman jopa pahanmakuisen annoksen ja suurin osa annoksista oli ihan ok. Noilla hinnoilla odottaisi jotain muuta. Eikä tämä kokemus todellakaan tehnyt oikeutta Baskimaan upealle ruokakulttuurille.

Paistetut sardellit on suuri suosikkini. Maku on itse asiassa varsin lähellä muikkua.

San Sebastianin parasta antia ovat ehdottomasti mainiot kalat ja merenelävät. Rantakaupungissa kun ollaan, on kala aina tuoretta ja maukasta. En ole mikään suuri merikalan ystävä, mutta sardelleja ja anjoviksia en vaan voi vastustaa. Niitä tulikin syötyä aika monta annosta muutaman päivän aikana.

Tapaksia kotikadulla. Anjovista ja kinkkua tietenkin. 

Pintxokset eli baskien tapakset ovat merkittävä osa Baskimaan ruokakulttuuria. San Sebastianissakaan ei voi mitenkään välttyä törmäämästä pintxo-baareihin, niitä on nimittäin joka kulmassa. Ja hyvä niin.

Majoituspaikkamme ystävällinen omistaja opasti meitä heti alkuun, että jos haluaa toimia kuin paikallinen, pitää ottaa yksi tai kaksi pintxoa lautaselle ja syödä ne seisoaltaan. Pahin virhe on kasata lautanen täyteen ja käydä istumaan lautasen kanssa pöytään. Näin tekevät vain turistit. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että jo heti ensimmäisessä pintxo-paikassa lähti mopo käsistä ja kasasimme lautasen täyteen herkkuja, kun ei vaan voinut vastustaa kiusausta. Siellä istuimme pöydässä kukkuraisten lautasten äärellä ja ihmettelimme, että miten tässä nyt näin kävi. Paikallisen tavan mukaan kun pintxoja syödään vain muutama per baari ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan paikkaan jatkamaan ruokailua.

Mahtava kalatiskit kauppahallissa.

Upea ruokakulttuuri näkyy myös toreilla ja kauppahalleissa. Joka paikka on täynnä toinen toistaan mahtavimpia kala- ja lihatiskejä. Kaikesta näkee, että raaka-aineet ovat todella tuoreita. Ja tiskeillä parveilee valtava joukko ihmisiä. Baskit arvostavat oman alueensa raaka-aineita ja käyttävät niitä suurella sydämellä.

2. Txotx!

Myös siiderillä on suuri merkitys Baskikulttuurissa. Olin kyllä nähnyt ennen reissua kuvia siiderin valmistumiseen liittyvästä Txotx-rituaalista, mutta en todellakaan ymmärtänyt kuinka suurta roolia tuo mainio juoma alueella näyttelee. Koska kuvat txotx-rituaalista näyttivät niin hauskoilta, päätimme tehdä retken Astigarragassa sijaitsevaan siiderimuseoon. Museossa pääsimme näkemään ja kokemaan siiderinvalmistuksen vaiheita. Kuulimme myös mielenkiintoisia tarinoita siitä, kuinka siideri ja siiderin valmistus on muokannut baskikulttuuria.

Sadonkorjuuta siiderimuseossa.

Museokierroksen lopuksi pääsimme vielä harjoittelemaan Txotx-rituaalia ja maistelemaan paikallista siideriä. Siideriin ei lisätä mitään lisäaineita, eikä sitä käytetä eli se on varsin kirpeätä, etenkin jos vertaa suomalaiseen siideriin. Ensimmäinen kulaus ei saa aikaan riemunkiljahduksia, mutta suu tottuu makuun nopeasti, ja toteamme että juoma sopii erityisen hyvin ruokajuomaksi. Ja siksi se on kuulemma tarkoitettukin.

Txotx-rituaalin harjoittelua. 

Pienen harjoittelun jälkeen siirryimme läheiseen ravintolaan nauttimaan perinteisen sadonkorjuumenun. Mainio maalaismenu sisältää itse tehtyä choritsoa, kalasta tehdyn munakkaan, paistettua kalaa, valtavan hiiligrillissä tehdyn pihvin ja jälkiruuaksi juustoja ja pähkinöitä. Ruokajuomat haetaan viereisestä siiderivarastosta itse.

Varasto on täynnä siideritynnyreitä ja niistä valitaan sopivin. Hana käännetään auki ja juomaa valutetaan pitkänä suihkuna kaverin lasiin. Juomaa saa valuttaa kerrallaan vain sen verran kun jaksaa yhdellä kulauksella juoda. Näin ollen tynnyrillä vierailuja tehdään ruokailun aikana useita.

Mainio illallispaikka.

Hiiligrillissä tehtyä pihviä. 

Meille sattui varsin hauskat paikalliset pöytänaapurit, jotka vinkkasivat aina meidät mukaan kun lähtivät siiderinhakureissulle. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta kukapa sellaista Txotx-rituaalissa kaipaakaan. Yksi herroista avasi hanan, ja me muut seisoimme rivissä odottamassa vuoroamme, jotta pääsimme työntämään lasin siiderisuihkun alle.

Txotx-rituaali on syntynyt noin 50 vuotta sitten. Kun vuoden ensimmäinen siiderisato valmistuu, kutsuu siideritilan omistaja kyläläiset paikalle. Kun omistaja avaa siideritynnyrin hanan ja huutaa Txotx!, siirtyvät vieraat tynnyrin viereen jonossa ja ottavat siiderisuihkusta pienen määrän siideriä laseihinsa. Lasin saa täyttää niin monta kertaa kuin haluaa.

3. Ihmisen mittainen kaupunki

San Sebastian on aidosti ihmisen mittainen kaupunki. Asukkaat viettävät paljon aikaa kaduilla ja rannoilla, ja mikä on viettäessä kun kaupungin infra on rakennettu ihmisiä varten. Merta reunustavat tyylikkäät rantabulevardit, joita pitkin ihmiset hölkkäävät, kävelevät, tapaavat tuttuja ja viettävät vain aikaa. Kaupungissa on myös pari hienoa rantaa, toinen surffareille ja toinen auringonpalvojille.

Näkymä Monte Urgullilta

Kaupungissa on useita mukavia vuoria, joista erityisesti Monte Urgull on kaupunkilaisten suosiossa. Kukkulan laelle vie useita erilaisia polkuja ja ylhäältä avautuu mahtava näkymä kaupungin ylle. Monte Urgulilla on myös vanha jykevä sotilaslinnake museoineen ja kaupunkia ylväästi suojeleva kristuspatsas. Täällä paikalliset käyvät ulkoiluttamassa koiriaan ja iltalenkillä. Mekin vedimme toisena lomapäivänä verkkarit jalkaan ja lähdimme päiväksi ulkoilemaan eri puolille kaupunkia.

Välillä ajeltiin funicularilla.

San Sebastianin rantabulevardi on rakennettu ihmisten viihtymistä varten. 

San Sebastianissa ei ole kiire mihinkään, siellä askelten tahti on aivan erilainen kuin suurkaupungeissa. Vaikka väkeä on kaduilla paljon, kertaakaan ei tule ahdistavaa tunnelmaa. Kaikesta näkee, että ihmiset nauttivat kaupungistaan ja sen tarjonnasta. Aikaa ei vietetä kotona, vaan kaduilla ja ravintoloissa, siellä missä kaikki muutkin ovat. Täällä myös matkailijan on hyvä olla.