sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Bologna - mi gusto:-)

Jos pitää hyvästä ruuasta ja viinistä, hitaasta elämästä ja aidosta Italiasta, pitää Bolognasta. Bologna ei ole turistikohde vaan viehättävä, värikäs, ainutlaatuinen, jopa erikoinen italialaisten ihmisten kaupunki. Parin päivän visiitin aikana tärkeintä oli fiilistellä kaupungin tunnelmaa ja testata mitä tarkoittaa, että Bologna on Italian ruokapääkaupunki.


Paikallinen viini on erittäin hyvää.


Ruoka, siinä tosiaankin oiva syy matkustaa Bolognaan. Kaikki italialaisen keittiön perusantimet löytyvät myös Bolognasta, mutta kaupunki on erityisesti kuuluisa Pasta Bolognesesta, eli paikallisittain Il ragusta. Suomalaisittain kyse on pastasta jauhelihakastikkeessa, mutta kyllä Bolognan poika pastan osaa pyöräyttää. Testattua tuli Bolognesen lisäksi myös tattipasta ja Pasta alla Roma. Oikein kelpoa ruokaa kaikki.


Kinkkua, juustoja, oliiveja...

Bolognan lähellä sijaitsevasta Parmasta tuodaan kaupunkiin herkullista kinkkua ja juustot ovat aina Italiassa maukkaita. Naapuri Modena tuottaa kuulemma maailman parasta balsamicoa. Tiedä tuota, mutta  hyvää se on joka tapauksessa.

Ihana keskiakainen kauppatori.


Mielenkiintoinen kohde on myös vanhan kaupungin keskiaikainen tori. Pieni alue on täynnä toinen toistaan viehättävimpiä juusto-, kinkku- ja vihanneskauppoja. Voi jospa olisi ollut kylmälaukku matkassa….

Erikoinen arkkitehtuuri


Bologna on perusarkkitehtuuriltaan hyvinkin perinteinen italialainen kaupunki. Se, mikä tekee Bolognasta omalaatuisen, on yli 40 kilometriä katettuja jalkakäytäviä. John Ray Grishamkin kirjoitti: ”to get up to it, without getting wet or sunburned, the  Bolognesi decided to do, what they´d always done best – built a covered sidewalk.” Bolognassa voi tosiaankin viettää cityelämää kastumatta ja palamatta. Katetut jalkakäytävät luovat erikoisen tunnelman kaupunkiin.


Bolognassa on yli 40 km katettuja jalkakäytäviä.

Toinen Bolognan erikoisuus on valtava määrä torneja. Tunnetuimmat ovat Asinellin ja Garisendan 1100-luvulla rakennetut kaltevat tornit, joista Asinelliin pääsee tavallisesti kapuamaan ja ihailemaan Bolognaa noin sadan metrin korkeudesta. Valitettavasti tällä kertaa kaikki tornit olivat suljettuja. Kaupunki on myös täynnä museoita ja kirkkoja, mutta niin ovat kaikki muutkin italialaiset kaupungit, joten niille ei uhrattu ajatustakaan. itse asiassa tehtiin heti matkan alussa päätös, että meillä on porttikielto jokaiseen museoon ja kirkkoon.


Piazza Maggiore - Bolognan pääaukio.

Minusta Bolognan viehättävin piirre on se, että se on kirjaimellisesti oranssi kaupunki. Vanhan kaupungin seinät hehkuvat oranssin eri sävyissä ja niitä täydennetty  muilla maanläheisillä väreillä. Eihän tämänvärisestä kaupungista voi olla pitämättä. Ehkä juuri värimaailman takia Bologna on erityisesti päiväkaupunki. Illalla kaupunki ei pääse samalla tavalla oikeuksiinsa, eikä iltaelämä ole mitenkään erityisen vilkasta. Paitsi ennen kymmentä kun kaikki lähtevät ulos syömään.

Majoitu mukavasti


Hotellivalinta osui tällä kertaa aivan nappiin. Myös se oli oranssi ja sijainti aivan loistava. Bolognassa on vain pieni pätkä maan pinnalla näkyvää kanaalia ja se pätkä oli juuri hotellimme Il Canalen takana. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisi ollut äärimmäisen mielenkiintoista lähteä tutustumaan Bolognan maanalaisiin kanaaleihin. Niihin järjestetään opastettuja kierroksia. Mutta maanalainen Bologna jää seuraavaan kertaan.


Il Canale - oiva hotelli.

Kaupungin ainoa maan päällä virtaava kanaali.