sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Romanttinen viikonloppu Bruggessa

Olen saanut jostain päähänpinttymän romantic getaway –viikonlopuista. Miehen mukaan katson liikaa Unelmien poikamies –sarjaa ja saan siitä huonoja vaikutteita. Voi olla näinkin, mutta kyllähän pieni ripaus romantiikkaa antaa matkaan mukavan säväyksen. Ja minun romanttiset kohteet –listani koostuu lähinnä paikoista, joissa on vaan jotenkin romanttinen yleisilme, niin että romantikka ei ole välttämättä toimintaa vaan romanttisen matkakohteen tunnelmasta nauttimista.

Markt-aukio.


















Sitä mukaa kun tähän lomatyyppiin sopivia kohteita osuu silmiini, siirtyvät ne suoraan ”tuolla on käytävä” –listalleni. Kroatian Rovinjissa käytiin tyttöporukalla, mutta sinne on päästävä vielä miehenkin kanssa, Ranskan Colmar vaikuttaa kertakaikkisen romanttiselta paikalta, sinnekin on joskus päästävä. Jo pitkään listalla ollutta Belgian Bruggea päästiin vihdoin testaamaan tänä viikonloppuna.

Näkymä De Halve Maan -panimon katolta.




Bruggen upea historiallinen vanhakaupunki on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde. Kaupunki on kuin valtava ulkoilmamuseo, täynnä toinen toistaan viehättävämpiä rakennuksia, vanhoja siltoja, koristeellisia kirkkoja, kapeita kanavia ja mukulakivikatuja. Bruggessa ei tarvitse välttämättä käydä missään, riittää kun haahuilee ympäri kaupunkia ja nauttii valloittavan kaupungin tunnelmasta. Itse kaupunki henkii sellaista romantiikkaa, että mitään ihmeempää eforttia romantiikannälän täyttämiseksi ei tosiaankaan tarvita. Sopiva seura ja pienet eleet riittävät.

Bruggessa kannattaa käydä risteilyllä. 





Koska Brugge on kanavakaupunki, kannattaa kaupunkia katsella myös vesiltä. Kaupungin kanavat ovat täynnä pieniä risteilyaluksia, jotka tekevät puolen tunnin risteilyjä sokkeloissa kanavissa. Risteilylle pääsee lähes miltä tahansa kanavan kulmalta.

Brugge on siltojen kaupunki.







Kanavien ympäröimää Bruggea kutsutaan Pohjolan Venetsiaksi. Minulle tulee kaupungista väkisinkin mieleen Amsterdam, joskin ilman huumeita ja syntistä yöelämää. Bruggessa on valtavasti matkailijoita, mutta iltaelämä keskittyy enemmänkin hyvin syömiseen ja oluiden maisteluun pubeissa. Sanotaan että belgialaiset syövät maailman eniten ravintoloissa, ja sen kyllä näkee. Ravintoloita on vierivieressä, mutta lauantai-iltana ei meinaa löytyä vapaata illallispaikkaa.



Belgialainen ruokakulttuuri tunnetaan simpukoista, ranskalaisista perunoista, suklaasta, vohveleista ja oluesta. Simpukoilla tuli herkuteltua ihan joka päivä, kyllä ne sellaista herkkua ovat. Simpukoita curryssa, oluessa, viinissä ja sitä rataa. Ei vaan voi vastustaa. Ja onhan yhdessä jaettu simpukkakattila varsin romanttistakin.

De Halve Maan -panimon ravintola.


Olut on merkittävä osa belgialaisten elämää. Vierailimme De Halve Maan –panimossa ja siellä kuulimme, että belgialaiset juovat pari tuoppia olutta päivässä. Liekö totta vai panimon harrastamaa markkinointia. Kuivakan humoristinen opas kertoi myös, että vahvaa belgialaista olutta kannattaa juoda vain yksi pullollinen ja seuraava vasta seuraavana päivänä. Ulkomaalaiset eivät tätä aina ymmärrä, ja huomaavat parin tuopin jälkeen että kaikki muu ympärillä liikkuu, paitsi itse.




Tämä panimo on todella viehättävä ja tarjoaa mielenkiintoisen ja autenttisen katsauksen oluen panemisen historiaan Bruggessa. Käytiin joku aika sitten Amsterdamissa Heinekenin panimolla, ja täytyy sanoa että tällainen kierros aidossa vanhassa panimossa voittaa mennen tullen Heinekenin virtuaalimaailman. Ja olutkin on muuten parempaa.


Museoiden luvattu maa


Brugge on täynnä erilaisia museoita. Itse en juurikaan jaksa museoista innostua, mutta tällä kertaa päätettiin muutamassa pyörähtää kun löytyi riittävän kiinnostavia aiheita. Ensimmäinen vierailupaikka oli maailman ainoa ranskalaisten perunoiden museo. Mentiin museoon hieman huumorimielellä, mutta paikka oli lopulta varsin kiinnostava, ja opimme paljon perunan merkityksestä ja sen historiasta.

Elämää ranskalaisvaunussa.

Ranskalaisia valmistamassa.

Ja tietenkin siitä kuinka ranskalaiset perunat on keksitty. Tarinoita on useampia, mutta minusta ehdottomasti paras niistä on versio, jonka mukaan Maasin rannalla asuvat ihmiset paistoivat usein öljyssä joesta pyydystämäänsä kalaa. Erään erittäin ankaran talven aikana joki jäätyi, eikä siellä voinut kalastaa. Niinpä kyläläiset leikkasivat perunoista suikaleita mallaamaan kaloja, ja paistoivat niitä öljyssä. Näin oli keksitty ranskalaiset perunat.

Suklaamuseo.


Suklaamestari kertoili sujuvasti kolmella kielellä kuin suklaata tehdään. 

Seuraava käyntikohteemme oli suklaamuseo. Belgialainen suklaa on maailman kuulua ja belgialaiset ovat erittäin ylpeitä käsityönä tehdystä suklaastaan. Brugge on täynnä erilaisia suklaapuoteja ja osassa löytyy puodin perältä myös suklaatehdas. Näin ollen suklaamuseossa käyntiä ei oikein voinut jättää väliin. Tässäkin museossa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia suklaan historiasta. Ihan parasta on kuitenkin suklaamestarin suklaanäytös, jonka aikana näytetään kuinka belgialaista suklaata valmistetaan ja lopulta saadaan vielä maistiaisiakin.


Kolmas käyntikohde oli Timanttimuseo. Tämä oli ehkä näistä museoista tylsin, mutta jos timanttien historia kiinnostaa niin toki käymisen arvoinen paikka.

Bruggessa on paljon hevoskärryjä romattista ajelua varten.

Kaikkinensa Brugge ja romanttinen viikonloppu vastasi kaikkia sille asetettuja odotuksia. Brugge on viehättävä paikka, jota on helppo suositella. Ja matkaseura oli tietysti parasta mahdollista :)

Yllätyslahja :)