sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Office Amsterdamissa

Miehellä oli viime viikolla työreissu Amsterdamiin, ja minä päätin reippaana tyttönä lähteä mukaan ja siirtää officeni muutamaksi päiväksi upeaan ja eläväiseen Alankomaiden pääkaupunkiin. Hävettää tunnustaakin, mutta käytiin lentomatkan aikana väittely siitä onko Hollannin pääkaupunki Amsterdam vai Haag. Ei huonoja vaihtoehtoja toisaalta kumpikaan kun Haagissa kuitenkin sijaitsevat kuningashuone, korkein oikeus, hallitus ja parlamentti.

Ihana omalaatuinen Amsterdam.



Minun matkani ajatus oli se, että teen päivät hotellilla töitä ja illalla käydään sitten katsomassa paikkoja. Työnteko hieman tökki kun hotellin wi-fi toimi hyvinkin vaihtelevasti. Välillä oli pakko turvautua kotimaisen liittymän dataan, joten puhelinlaskussahan sen sitten näkee kuinka kalliiksi toimistonsiirto lopulta tuli. Muuten hotellimme Luxer oli tosi kiva, pieni mutta toimiva. Ennen kaikkea hotellin sijainti rautatieaseman vieresssä, punaisten lyhtyjen reunamailla oli mieleen. Kun astui hotellista ulos, oli heti toiminnan keskipisteessä.

Hotelli Luxer Warmoesstraatilla.

Hotelliin meno ei kyllä mennyt tällä kertaa Strömsön malliin. Taksikuski jätti meidät kyllä ihan oikean kadun päähän ja sanoi, että tästä pitää kävellä pieni matka, mutta hotellinne on tuo paikka missä näkyy punaisena vilkkuva hotelli-kyltti. Sen enempää ajattelematta teimme työtä käskettyä ja menimme sisään hotelliin. Höpötin jo itsekseni, että onpas hotelli laittanut Booking.comiin kuvat, jotka eivät vastaa yhtään todellisuutta. Respaan mentiin meluisan pubin läpi, jossa oli ihan hyvä meno jo päiväsaikaan ja hotellivieraiden keski-ikä oli ehkä 15 v. Respassa vanhan narkkarin näköinen herra näppäili epätoivoisena tietokonetta, mutta varausta ei vaan löytynyt. Voin kertoa että suusta pääsi helpotuksen huokaus kun selvisi että oikea hotelli oli noin sata metriä eteenpäin.

Iltatunnelmaa.

Edellisestä Amsterdamin reissusta oli vierähtänyt jo muutama vuosi. Siltä reissulta jäi erityisesti mieleen erittäin hyvä ravintola, jossa valmistettiin avotulella maukkauta ribsejä. Päätettiin lähteä ensimmäisenä iltana etsimään ko. ravintolaa, vaikka meillä ei ollut tarkkaa muistikuvaa missä ravintola sijaitsee tai mikä sen nimi on. Tunnin etsimisen ja nälän ja turhautumisen aiheuttaman kiukkupurkauksen jälkeen ravintola vihdoin löytyi. Nyt sen nimi on taltioitu takaraivoon, jotta löytyy seuraavalla kerralla helpommin. Oli nimittäin kaiken etsimisen väärti.

Bar-becue-ravintola Castell Leidsepleinin kupeessa.
Castellin lihat paistetaan avotulella.

Herkulliset ribsit.

Ravintola nimi on Castell, ja se löytyy ihan Leidsepleinin läheisyydestä. Ruoka valmistetaan avotulella ja itse avotuli antaa ravintolaan mielyttävän tunnelman. Ravintola on erittäin suosittu, asiakkaita virtaa sisään solkenaan, osa joutuu lähtemään poiskin kun paikkoja ei ole. Tarjoilijat kantavat hyvällä sykkeellä ruokaa pöytiin ja ihmiset viihtyvät. Minusta yksi Amsterdamin viehätyksistä on se, että täällä ihmiset käyvät paljon ulkona syömässä, ravintolat ja kahvilat ovat aina täynnä ja sen vuoksi tarjonta on erittäin runsasta. Mutta jos tykkäät ribseistä tai lihasta ylipäänsä, käy kaikesta tarjonnasta huolimatta Castellissa.

Heineken Experience.

Toinen ilta vierähti miehen työjuttujen parissa kokous- ja kongressikeskus RAI:ssa, mutta kolmantena iltana heittäydyttiin ihan turistiksi. Mentiin nimittäin käymään Heinekin Experiencessä. Tästä ei varmaan käyntikohde enää enemmän voi turistirysäksi muuttua, mutta joskus ihan mukava käydä katsomassa näitäkin. Kaikkinensa Heineken Experience on melkoinen Heinekenin markkinointipläjäys, jopa niin vahvasti, että välillä ei voi olla miettimättä miksi ihmiset maksavat siitä, että pääsevät tutustumaan Heineken brändiin. Mutta toisaalta kokonaisuus on ihan viihdyttävä kun vaan ottaa kierrokseen oikean asenteen.

Heineken Experience.

Heineken-pyöräilyllä.

Mekin innoistuimme tekemään musiikkivideon ja ottamaan hölmöjä valokuvia. Ja tietenkin lopuksi istuskeltiin Heineken-baarissa ja nautiskeltiin Heinekenit, jopa minä, vaikka en olutta juuri juokkaan. Pääsylipun hintaan kuului vielä kanavaristeily keskustaan. Oltiin muutenkin suunniteltu, että olisi kiva käydä risteilyllä, joten tässä tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tyttö puukengässä.
Tyttö duunissa.
Amsterdamin läyhällään oleviin taloihin ei voi olla ihastumatta.

Kanalien varsilla sijaitsevien talojen asunnoissa on ihastuttavan korkeat huoneet.

Ei sitä pääse yli eikä ympäri, että Amsterdam on yksi suosikkikaupungeistani. Ihanan eläväinen, elämänmakuinen ja tunnelmallinen. Vapaamielinenkin tietenkin, mikä tuo kaupunkiin omaa tunnelmaansa. Ihan parasta on kuitenkin se, että amsterdamilaiset viettävät paljon aikaa kaupungilla ja sen myötä kaupungissa on aina elämää ja palvelujen tarjonta laajaa.

Kunnes taas kohtaamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti