lauantai 29. maaliskuuta 2014

Siskokset Pulassa

Tehtiin siskoni kanssa elokuussa 2011 pyöräilymatka Pulaan. Luin jostain Kroatian matkailujohtajan haastattelun, jossa hän kertoi, että Kroatiaan kannattaa tulla ehdottomasti pyöräilemään ja yhdistää tähän vielä käyntejä viinitiloilla. Tästä innostuneina varattiin lennot Pulaan tavoitteena käydä pyörillä tutustumassa kroatilaisiin viineihin. Vaan kuinkas kävikään, ei löydetty ensimmäistäkään viinitilaa ja pyöräily Kroatiassa, tai ainakin Pulan seutuvilla on niin vaarallista puuhaa, ettei maata voi oikein pyöräilykohteeksi kutsua.

Sisko pulassa Pulassa. Naapurin koira yritti pelotella pyöräilijää.


Kapeilla kujilla pöyräily on mielenkiintoista puuhaa.

No pyöräiltiin joka tapauksessa muutaman päivän aikana noin sata kilometriä ja tutustuttiin Pulan ympäristöön. Itse Pulassa ei ole minun mielestäni juuri mitään ihmeellistä nähtävää, mutta onneksi löysimme sellaisen pienen ihastuttavan taianomaisen pikkukaupungin kuin Rovinj. Rovinj sijaitsee noin 40 kilometriä Pulasta ja sinne tiemme johti muutamana päivänä.

Rappioromantiikkaa Pulassa.

Täytyy sanoa, että Rovinj on yksi viehättävimmistä paikoista, jossa olen koskaan käynyt. Siellä on käsittämättömän hyvä tunnelma ja sen värimaailma saa minut vieläkin haltioitumaan. Kirkkaan turkoosina hohtava Adrianmeri ja valloittavan värikkäät rakennukset ovat vaikuttava yhdistelmä. Sanoisin, että täydellinen paikka romanttisen viikonlopun viettoon. Mutta mukavaa oli siskonkin kanssa :)

Rantanäkymä Rovinjista.

Rovinjia leimaa kapeat tunnelmalliset kadut. Kannattaa ottaa hyvät kengät mukaan.





Erityisesti ihastuin kalliolle tehtyyn shampanjabaariin. Baarissa ei ole yhtään pöytää eikä tuoleja, vaan jokainen saa sinne mennessään tyynyn, jonka voi asetella haluamaansa paikkaan. Siellä sitä sitten loikoillaan kallionkolosissa ja siemaillaan shampanjaa ja ihastellaan upeita maisemia. Tämä konsepti onkin nyttemmin siirretty omalle rantakalliolle teemalla Saimaan Shampanjabaari.

Shampanjabaari rannalla.

Siskot kuohuvalla.

Simpukat maistuivat upeissa maisemissa.

Myös ruoka oli tosi hyvää. Kun kerran meren rannalla ollaan, niin tuli syötyä paljon simpukoita ja kalaa. Mieleenpainuvin ruokailumuisto on kuitenkin Rovinjin kapeilta viehättäviltä kujilta. Kurkistimme sisään yhdestä ovesta ja luulin että olimme tulleet jonkun yksityiskotiin. Ystävällisen näköinen vanhahko rouva istuskeli olohuoneessa yksinään ja lyhyen keskustelun jälkeen selvisi, että olimme kuin olimmekin tulleet ravintolaan.


Ihania herkkuja vanhan rouvan ravintelissa.

Rouva kaivoi jääkaapista tarjottimen, jossa oli paljon erilaisia pieniä herkkuja. Pelin nimi oli se, että me söimme minkä jaksoimme ja rouva laskutti sitten kulutuksen mukaan. Ruoka oli todella hyvää ja tunnelma ikimuistoinen, siinä istuimme kuin olisimme olleet rouvan kotona kylässä. Ovella kävi useita ihmisiä, mutta suurin osa kääntyi pois kun luuli tulleensa yksityiskotiin. Lopulta aloimme huudella ihmisille, että tulkaa ihmeessä sisään. Ja rouva oli niin onnellisen ja tyytyväisen näköinen kun sai uusia asiakkaita. Tämä kokemus on yksi mieleenpainuvimmista ruokailukokemuksista ikinä.

Rovinjissa riittää värejä. 
Elämää Adrianmerellä.
Rovinjin on taiteilijoiden suosima paikka, jossa on paljon gallerioita ja taidemyymälöitä.

Kyllä, tänne on ihan pakko päästä uudestaan. Fiilistelemään värejä ja tunnelmaa, siemailemaan kuohujuomaa shampanjabaariin ja nautiskelemaan maukkaista merenantimista. Oman kullan kainalossa tietenkin.